Xiph. Org Foundation on julkaissut Opus 1.2 -äänikoodekin, joka tuo merkittäviä parannuksia reaaliaikaiseen ääneen. Opi kaikki kuinka se muuttui!
Xiph. Org Foundation julkaisi juuri uusimman parannuksensa Opus-äänikoodekkiin libopus 1.2 kooderi. Tällä uusimmalla parannuksella Xiph. Org on onnistunut saamaan Opuksen käyttökelpoiseksi täysikaistaiseen stereoääneen vain 32 kb/s nopeudella, mikä sopii hyvin yhteen tulevan rojaltivapaan äänen kanssa. AV1-videomuoto WebM-säilössä tuodaksesi korkealaatuisemman äänen ja videon hitaammille yhteyksille.
Niille teistä, jotka eivät tunne muotoa, Opus on IETF-standardin mukainen rojaltivapaa äänikoodekki, joka syntyi yhdistämällä Xiph. Org Foundationin CELT-koodekki ja Skypen SILK-koodekki, jolla yritetään luoda yksi rojaltivapaa muoto kaikelle häviöiselle äänelle. Se on suunniteltu skaalautumaan hyvin muuttuvien bittinopeuksien kanssa, vaatimaan erittäin alhaisen suorituskyvyn ja pystymään koodaamaan ja dekoodaamaan erittäin käytetty vähän prosessointitehoa, jotka kaikki ovat kriittisiä videoneuvotteluissa, mobiilisuoratoistossa ja missä tahansa muussa reaaliaikaisessa äänessä sovellukset. Viiden vuoden aikana Opusin standardoinnista se on jo löytänyt laajan käyttöönoton kaikkialla verkossa, ja se on otettu käyttöön suoratoistopalveluista, IP-puhelimista, mediasoittimista ja muista.
Opus 1.2 tuo mukanaan jonkin verran huomattavia parannuksia sekä musiikin että puheen laatuun. Kuten edellä mainittiin, Opus on nyt saavuttanut pisteen, jossa sitä voidaan käyttää täysikaistainen stereoääni vain 32 kb/s, jota pidettiin mahdottomana vielä muutama vuosi sitten. Libopus 1.2:n mukana tulleet parannukset mahdollistavat VBR-koodauksen käytön nopeudella 32 kb/s, jota aiemmin vältettiin epätarkka vaikutelma, että se vahingoittaisi äänenlaatua erittäin alhaisen bittinopeuden alueilla, joita Opus pystyy välttämään.
[soittolistan ids="179434,179437,179435,179436,179438,179514"]
Opus 1.2 tuo myös puheen laadun siihen pisteeseen, että sitä voidaan käyttää kokokaistaiseen puheeseen vain 14 kb/s, kun Opus 1.1:n 21 kb/s ja Opusin 29 kb/s 1.0. Tämä johtuu osittain parannuksista Opusin hybriditilaan, jossa käytetään SILKiä alle 8 kHz: n taajuuksilla ja CELT: tä 8 kHz: n ja 20 kHz: n taajuuksilla. kHz. Libopus 1.2:ssa tehdyn virityksen ansiosta se voi käyttää sekä CELT: tä että SILK: iä yhdessä jopa 16 kb/s bittinopeudella, mikä on puolet aiemmasta 32:n rajasta. kb/s.
[soittolistan ids="179445,179447,179446,179448,179444,179443,179442,179518"]
Yksi asia, joka on mielenkiintoista huomata, on se, että ei tapahtunut mitään suurta muutosta, jonka seurauksena tämä parannus voitaisiin katsoa. Vaikka Opus 1.1:n parannukset tulivat pääasiassa pienestä valikoimasta muutoksia, Opus 1.2 on tulosta iteratiivisesta kehityksestä ja lukuisista pienistä parannuksista, jotka tuottivat valtavan parannuksen.
Näistä huomattavista laatuparannuksista huolimatta kooderin parissa työskentely on johtanut siihen, että Opus vaatii vielä vähemmän prosessointitehoa kuin se aiemmin. Opus oli jo markkinajohtaja käyttämänsä prosessointitehon suhteen, mutta libopuksen 1.2-päivitys on tuonut koodaukset siihen pisteeseen, jossa voit purkaa 128 kb/s täysikaistaista stereomusiikkia reaaliajassa vain ~11 MHz prosessointiteholla Intel Haswell -suorittimella liukulukutilassa (tai vain ~33 MHz ARM: ssa Cortex-A53 kiinteän pisteen tilassa) ja 12 kb/s laajakaistaista monopuhetta vain ~2 MHz Intel Haswell CPU: ssa liukulukutilassa (tai vain ~6 MHz ARM Cortex-A53 in kiinteän pisteen tila). Samoin koodausaika on myös lyhentynyt useimmissa tilanteissa, ja jotkut niistä ovat äärimmäisemmät puolittuneet (kuten koodauksen monimutkaisuus 5 128 kb/s täysikaistainen stereomusiikki Intel Haswell -suorittimella liukulukutilassa, mikä putosi ~40 MHz: stä libopus 1.0:lla vain ~21 MHz: iin libopusilla 1.2).
Opuksen jatkuva kehittäminen libopus 1.2:lla on jännittävää nähdä, ja toivottavasti Opus saa jatkossakin käyttöönoton ajan kuluessa. Rojaltivapaat koodekit ovat ratkaisevan tärkeitä avoimen ja yhteentoimivan internetin kehittämisessä. Ne ovat ainoita koodekkeja, jotka voidaan ottaa käyttöön kaikissa laitteissa, koska patentoidut koodekit törmäävät usein erilaisiin esto-ongelmiin, jotka vaihtelevat sisällönjakelijoista ja suoratoistopalveluista, jotka eivät halua maksaa joidenkin vaatimia kohtuuttomia lisenssimaksuja, avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, jotka ovat usein eivät pysty takaamaan asianmukaista lisensointia käyttäjiensä puolesta tai jopa ohjelmistot eivät täysin pysty integroimaan sitä rikkomatta omaa lisensointiaan ehdot. Nämä ongelmat patentoiduissa koodekkeissa aiheuttavat pirstoutumista yhteistyön sijaan, koska eri ryhmät luovat ja ottavat käyttöön omia koodekkeja välttääkseen lisenssimaksut ja monet muut ongelmat, jotka patentoivat rasittamat koodekit tuoda. Se johtaa siihen, että ryhmät luovat omia koodekkeja, jotka vaativat tiettyjä selaimia, käyttöjärjestelmiä ja/tai käytettävää laitteistoa, ja joka voi kokonaan estää suuria käyttäjiä käyttämästä tiettyjä sisältö. Ainoa tapa todella yleismaailmalliseen koodekkiin syntyy, jos se on rojaltivapaa ja se on laajalti otettu käyttöön Käytössä olevat harvat koodekit ovat elintärkeitä terveelle Internetille, jossa kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus käyttää mitä tahansa sisältö. Avoimet standardit ovat ainoa tapa taata yhtenäinen käyttökokemus kaikkialla markkinoilla, ja on upeaa, kun rojaltivapaa vaihtoehto on myös paras.