Tänä päivänä 19 vuotta sitten Google listautui pörssiin arvolla 23 miljardia dollaria

Avaimet takeawayt

• Googlen päätös listautua pörssiin vuonna 2004 ei ollut alun perin suunniteltu, vaan se johtui Yhdysvaltain arvopaperilaeista, jotka vaativat yhtiön raportoimaan julkisesti, jos sillä on yli 500 osakkeenomistajaa.
• IPO-prosessi kohtasi haasteita, mukaan lukien negatiivinen lehdistö, SEC-ongelmat ja Wall Streetin vastareaktio. Näistä vaikeuksista huolimatta huutokauppa oli menestys ja osoitti yleisön luottamusta Googlen tulevaisuuteen.
• Listautumisannin jälkeen Googlen markkina-arvo on kasvanut valtavasti, vuoden 2004 23 miljardista dollarista yli biljoonaa dollaria tänään, mikä osoittaa yhtiön merkittävän kasvun ja vaikutuksen eri näkökohtiin jokapäiväinen elämä.

Huolimatta siitä, että Googlella on ohjelmisto- ja laitteistotuotteita monissa suurissa kuluttaja- ja yritysluokissa, Google tunnetaan ehkä parhaiten siitä

internetin hakukone. Se on nimi, josta on tullut synonyymi kaikelle verbihin liittyvälle terminologialle, siihen pisteeseen, että sitä käytetään verbinä. Google ei kuitenkaan aina ollut näin iso, merkittävä käännekohta yhtiölle oli päivä, jolloin se päätti mennä pörssiin tänään 19 vuotta sitten. Googlen listautumisanti (IPO) tapahtuikin 19. elokuuta 2004, jolloin yhtiöstä tuli nykypäivän suurmies.

Monien mielestä saattaa olla erittäin mielenkiintoista tietää, että Googlen päätös julkistaa ei todellakaan ollut elokuussa 2004 tarkoitus. Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt paljastettiin että USA: n arvopaperilainsäädäntö pakotti yrityksen käteen. Laki sanoi, että jos jollakin yhtiöllä on yli 500 osakkeenomistajaa, sen on raportoitava julkisesti ja toimitettava tilinpäätös vuoden loppuun mennessä. Sillä ei kuitenkaan olisi velvollisuutta myydä osakkeitaan yleisölle.

Tämä vaatimus astui Googlelle vuoden 2004 alussa, jolloin se joutui punnitsemaan kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäinen oli osakkeiden ostaminen takaisin työntekijöiltään osakkeenomistajien lukumäärän vähentämiseksi, toinen sisälsi rahoituksen ilmoittamisen lausuntoja, mutta ei myynyt osakkeita yleisölle, ja viimeinen vaihtoehto oli tulla julkisesti noteeratuksi perinteiseksi yhtiöksi järkeä. Kun johtajat alkoivat pohtia, kuinka he voisivat järjestää listautumisannin niin, että siitä on hyötyä sekä Googlelle että sen sijoittajille, yhtiö toteutti mediaviestinnän pimennyksen.

Kaiken negatiivisen lehdistön ympärillä listautumisannin salassapidosta Google yllätti maailman, kun se ilmoitti yhtäkkiä 11.00 29. huhtikuuta 2004, että se tulee julkisuuteen kolme tuntia ennen takaraja. Perustajat Larry Page ja Sergey Brin kirjoittivat myös perustajien kirjeen, jossa he varoittivat mahdollisia sijoittajia, että he sijoittaisi rahaa yritykseen, jonka lähestymistapa on epätavallinen ja joka haluaa kokeilla riskialttiita projekteja, jotka voivat epäonnistua.

Tämän jälkeen Google alkoi tehdä yhteistyötä Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomitean (SEC) kanssa selvittääkseen vikoja sen huutokauppaprosessi ja lievittää huolenaiheita, jotka liittyvät Pagen ja Brinin kirjeen sisällyttämiseen listautumisannissa esite. Ehkä yksi suurimmista ja odottamattomista esteistä saapui, kun kahden johtajan haastattelu ilmestyi Playboy -lehti (kaikista paikoista) syyskuussa, rikkoen SEC: n rajoituksia koskien "hiljaista ajanjaksoa" ennen listautumisantia. Googlen lakitiimi pystyi kuitenkin selviytymään myös tästä haasteesta.

Monen edestakaisen työntämisen jälkeen oli viimein aika aloittaa listautumisprosessi elokuussa 2004. Omien laskelmiensa perusteella Google arvioi osakkeidensa arvoksi 106–135 dollaria. Kuitenkin, kun tarjouskilpailu aloitettiin, se sai tarjouksia tämän alueen alimmasta päästä kaiken negatiivisen lehdistön, Wall Streetin vastareaktion, jatkuvien SEC-ongelmien ja muiden vuoksi. Schmidt tapasi johtokunnan ja tiedusteli, voitaisiinko listautumista lykätä myrskyn puhjenneen, mutta lopulta päätettiin, että on aika kääntää tämä sivu lopullisesti, vaikka se tarkoittaisi osakkeiden myyntiä halvemmalla hinta. Lopuksi sovittiin 85 dollarin osakkeen hinnasta 23 miljardin dollarin arvosta.

Kun markkinat avautuivat 19. elokuuta hintaan 85 dollaria osakkeelta, kiinnostus Googlen osakkeisiin oli suuri, ja sulkemiskurssi leijui 100 dollarin rajan yläpuolella. Muutamassa päivässä tämä oli noussut 110 dollariin. Oli selvää, että huolimatta kaikista listautumiseen johtaneeseen prosessiin liittyvistä vaikeuksista Googlen huutokauppa oli valtava menestys ja osoitti yleisön luottamusta yrityksen pyrkimyksiin ja sen pitkäjänteisyyteen tulevaisuutta. On tärkeää huomata, että vaikka Google oli jo tuolloin melko suosittu ohjelmistopuolella Google-haun, uutisten, Gmailin ja Orkutin kaltaisten palveluiden kautta, tämä oli vielä ennen kuin kaikki muut tärkeät tuotteet, joita käytämme nykyään päivittäin, mukaan lukien Maps, YouTube, Chrome, Android, Drive, Play, AdSense ja lisää. Google lopulta haarautui laitteiston puolelle Yhteys ja Pikseli kokoonpanot ja Nest hankinta liian. On selvää, että innovoinnin ja riskinoton arvot, jotka hahmoteltiin kiistanalaisessa perustajien kirjeessä vuonna 2004, ovat edelleen hyvin voimassa ja ovat suurelta osin tuottaneet tulosta sijoittajille.

Osakkeet on jaettu kaksi kertaa vuoden 2004 listautumisannin jälkeen, mukaan lukien Alphabet-emoyhtiön rakennemuutos muutama vuosi sitten. Kuten Admiral Markets selittää, jos olisit sijoittanut 1 000 dollaria Googleen 19. elokuuta hintaan 85 dollaria, olisit saanut 11,76 osaketta. Osakkeiden splittien jälkeen nämä olisivat muunnettu 470,4 osakkeeksi. Kun Google/Alphabetin osakekurssi kelluu kirjoittamishetkellä 128 dollarin rajalla, sijoituksesi arvo olisi noin 64 000 dollaria juuri nyt, mikä olisi merkittävä sijoitetun pääoman tuotto ilman muita tekijöitä, kuten inflaatiota ja valuuttakurssia devalvaatio.

Kun se julkistettiin, Googlen arvo oli 23 miljardia dollaria. 19 vuotta myöhemmin se on selvästi yli biljoonan dollarin markkina-arvon ja lähestyy kahden biljoonan dollarin markkaa. Yritys on kasvanut huomattavasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja se on juurtunut hyvin lähes kaikkiin elämäsi osa-alueisiin, niin hyvässä kuin pahassa. On erityisen mielenkiintoista, että Googlen päätös tulla julkiseksi johtui pikemminkin tarpeesta kuin valinnasta ja että entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt olisi mieluummin pitänyt yrityksen yksityisenä, kannattavuuden ja yrityksen nykyisen markkina-arvon perusteella on selvää, että tämä oli oikein päätös. Vain aika näyttää, mihin uusiin korkeuksiin Google saavuttaa seuraavien vuosien aikana, mikäli kaikki menee yhtä hyvin.