Tänä päivänä vuonna 1991 Linus Torvalds ilmoitti työskentelevänsä Linuxin kanssa

Hieman yli kolme vuosikymmentä sitten Linus Torvalds kylvi siemenet Linuxille lähettämällä sähköpostin, jossa kerrottiin hänen suunnitelmistaan ​​kehittää ilmainen käyttöjärjestelmä.

Avaimet takeawayt

  • Linux, erittäin monipuolinen käyttöjärjestelmä, tarjoaa turvallisuutta, muokattavuutta ja vähän laitteiston käyttöä, joten se on paras valinta satunnaisille käyttäjille ja kehittäjille.
  • Linux juontaa juurensa vuoteen 1991, jolloin Linus Torvalds loi sen ilmaiseksi käyttöjärjestelmäksi tietämättä menestystä, jonka se saavuttaisi seuraavien 32 vuoden aikana.
  • Linux syntyi Unix Warsin aikana vaihtoehtona omistetuille ohjelmistoille ja sen kanssa GNU-projektin myötä siitä tuli täysin toimiva käyttöjärjestelmä suosio maailmanlaajuisesti.

Linux on yksi suosituimmista käyttöjärjestelmistä Windowsin ja MacOS: n lisäksi. Sen suuri painopiste turvallisuuteen, muokattavuuteen ja siirrettävyyteen sekä vähäinen laitteiston käyttö tekevät siitä erittäin monipuolisen sekä satunnaisille käyttäjille että kehittäjille.

Linux ei aina ollut suuri ekosysteemi, joka käsitti satoja jakeluja. Itse asiassa käyttöjärjestelmän loi alun perin 21-vuotias Linus Benedict Torvalds ytimeksi, joka matki Unixia, ja 25. elokuuta 1991 hän ilmoitti julkisesti suunnitelmistaan ​​luoda ilmainen toiminta järjestelmä. Hän ei tiennytkään, että 32 vuoden kuluttua tästä hänen harrastusprojektistaan ​​tulee lopulta yksi menestyneimmistä innovaatioista teknologia-alalle.

Unix Wars

Historian oppituntimme Linuxista sisältää matkan takaisin vuoteen 1969, jolloin Ken Thompson ja Dennis Ritchie AT&T Bell Labista kehitti käyttöjärjestelmän nimeltä Unics tai Unix, kuten se myöhemmin tunnettiin päällä. Käyttöjärjestelmä näki valtavan suosion akateemisissa oppilaitoksissa, ja pian erilaisia ​​Unix-versioita alkoi ilmestyä. Valitettavasti tämä johti siihen, että useat valmistajat yrittivät hallita markkinoita omalla versiollaan Unix, joka synnyttää lisenssejä ja patentteja AT&T: ltä ja johdattaa käyttöjärjestelmäteollisuuden myrskyisälle aikakaudelle nimeltä Unix Sodat.

GNU-projektin synty

Sillä aikaa, kun suuret tuotemerkit taistelivat hallitsevasta asemasta Unix-markkinoilla, Richard Stallman yritti päästä irti omistetuista ohjelmistoista käynnistämällä GNU-projektin kehittämisen vuonna 1983. Syyskuussa 1983 lähettämässään sähköpostissa Stallman kutsui sitä "Free Unixiksi" ja aikoi tehdä tästä käyttöjärjestelmästä käyttäjien saatavilla paremmin kuin Unix.

Vuoteen 1990 mennessä GNU oli kerännyt lähes kaikki tärkeimmät komponentit, jotka vaadittiin täysin toimivan käyttöjärjestelmän luomiseksi. Hyvin, melkein kaiken, koska GNU: lta puuttui edelleen ydin. Toki Hurd-mikroytimen kehitys aloitettiin vuonna 1990, mutta se jäi epäsuosituksi GNU-yhteisössä jättäen pelikentän avoimeksi toiselle kilpailijalle, nimittäin Linuxille.

Linus ja Linux

Vuonna 1991 Linus osti i386-tietokoneen, jonka mukana tuli DOS-käyttöjärjestelmä ja joka käytti käyttöjärjestelmää vain muutaman päivän pelaamiseen. Persian prinssi ennen kuin hän sai 16 levykettä, joissa oli MINIX. Tuolloin MINIXin lisenssi ei antanut käyttäjien muokata käyttöjärjestelmän lähdekoodia, ja Linus oli myös tyytymätön Andrew S: n toteuttamiin suunnitteluvalintoihin. Tanenbaum, MINIXin luoja. Linus piti parempana Unix-käyttöjärjestelmää, joka toimi hänen yliopiston pöytäkoneissaan, mutta hänellä ei ollut siihen varaa ja päätti luoda ilmaisen käyttöjärjestelmän, joka voisi tarjota samat toiminnot kuin Unix.

Lähde: comp.os.minix (Google-ryhmät)

25. elokuuta 1991 hän lähetti historiallisen sähköpostin osoitteeseen comp.os.minix ja kysyi yhteisön jäseniltä ominaisuuksia, jotka he haluaisivat nähdä hänen käyttöjärjestelmässään. Saman vuoden 17. syyskuuta hän latasi Linux-ytimen version 0.01 osoitteeseen ftp.funet.fi. Valitettavasti kaikkien aikojen ensimmäinen julkaisu, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Linux, oli äärimmäisen paljastettu eikä se onnistunut kunnolla, koska se luotti MINIXiin kääntämisessä.

Myöhemmin Linus julkaisi version 0.02 5. lokakuuta 1991, josta tuli hänen harrastusprojektinsa ensimmäinen virallinen versio. Tämä julkaisu oli huomattavasti parempi kuin v0.01 ja tarjosi jopa tukea useille GNU-työkaluille, mukaan lukien bash ja GCC. Linus viettää seuraavat pari kuukautta uudempien Linux-versioiden julkaisemiseen, ja jokainen päivitys tuo uusia ominaisuuksia ytimeen. Vuosi 1992 merkitsi käännekohtaa Linuxille, kun Linus päätti julkaista ytimensä GNU GPL -lisenssillä. Tämä antoi GNU- ja Linux-yhteisöjen kehittäjille mahdollisuuden luoda erittäin suorituskykyisen version GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä, jonka Linus otti käyttöön versiona 0.99 joulukuussa 1992.

Mistä Linux sai nimensä

Mielenkiintoista on, että Linus ei koskaan kutsunut innovaatiotaan Linuxiksi, koska hänen mielestään nimi kuulosti itsekkäältä. Sen sijaan hän halusi käyttää "Freaxia", joka on yhdistelmä sanoista free, freak ja x (Unixista). Itse asiassa hän jopa tallensi ydintiedostoja Freax-nimen alle lähes kuusi kuukautta. Onneksi Freax-nimeä ei koskaan syntynyt.

Kun Linus ensimmäisen kerran latasi Linux-tiedostoja ftp.funet.fi: hen syyskuussa 1991, FTP-palvelinta valvoi Ari Lemmke, joka — siunaa hänen järkevä nimeäminen – ei lämmennyt ajatuksesta kutsua sitä Freaxiksi ja päätti jatkaa nimeä Linux kuulematta Linus.

Linux, 32 vuotta myöhemmin

Ja tässä ollaan, 32 vuotta siitä päivästä, jolloin Linus ilmoitti kehittävänsä ilmaisen käyttöjärjestelmänsä. Monien päivitysten ja lisenssimuutosten läpikäynyt nykypäivän Linux tarjoaa hämmästyttävän määrän jakeluja, jotka tukevat sen ekosysteemiä. On turvallista sanoa, että Linuksen luomus valloitti maailman Linuxin taustalla olevan "vapaana kuin vapaudessa" -filosofian myötä. Vaikka Windows ja MacOS kilpailevat voimakkaasti, Linux on vertaansa vailla palvelinmarkkinoilla, ja suurin osa palvelimista ympäri maailmaa toimii Linuxilla.

Lisäksi niitä on tonnia kannettavat tietokoneet, joissa on Linux heti käyttövalmiina, mikä on osoitus siitä, että käyttöjärjestelmällä on vahva seuraaja PC-yhteisössä. Avoimen lähdekoodin ja yhteisölähtöisen luonteensa ansiosta Linux jatkaa teknologiamaiseman muokkaamista distro kerrallaan.